Furry Drifters hitech by Laura

Tammikuussa 2006 jouduin luopumaan rakkaasta ensimmäisestä omasta koirasta isolla Koolla... Furry Drifters hitech by Laura eli Essi oli elämäni rakkaus..

Varaan

Varre on syntynyt 1.6.2001. Minulle ruuna tuli 20.5.2006 ja siitä onkin alkanut kova vuosi. Alkuun Varre oli aivan ihana ruunan rellukka, maastossa kävin myös yksin. Mutta kun laitetaan laumassa kasvanut, myöhään ruunattu poika tyttöjen kanssa ja kun tähän yhtälöön vielä lisätään minä joka pidin Varrea kuin pumpulissa enkä osannut siltä vaatia käytöstapoja...tietäähän sen mitä sitten tapahtuu.. Maastoon en kohta enää uskaltanut lähteä yksin, ainut mikä Varren mielessä pyöri oli sen tyttölauma joka jäi yksin laitumelle, tiedämitä sapelihammastiikereitä siellä vaanii! Kohta en sitten uskaltanutkaan tehdä Varren kanssa enää yhtään mitään. Heinäkuussa 2006 muutettiin sitten Lallon Jaanan talliin ja Jaana alkoi kouluttamaan Varrea pyörössä sekä potkimaan minua per....lle ja pikku hiljaa uskaltauduin taas selkään. Alkuun mentiin kentällä ja sitten 2006 loppukesä menikin porukassa maastoillessa. Niin kovasti Varre kuitenkin ikävöi laumaansa, että kerran kun lähdin maastoon ilman kaveria, sieltä tultiin pukkilaukkaa takaisin ja siihen loppui taas meidän maastoilut. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Nyt ollaan sitten pikku hiljaa aloiteltu maastakäsin käymään kahden maastossa ja nyt onkin reissut menneet tosi hyvin, edes tallille päin Varre ei enää hirnu vaan keskittyy siihen missä minä menen ja mitä voisi syödä...

Varre on myös sairastellut aikalailla. Kesällä 2006 sille tuli molempiin etulapoihin mätäonkalot, toisen kun sai paranemaan niin toinen aukesi. Onkaloista kun selvitiin niin huomattiin että Varre on allerginen kaikenmoisille hyönteisille ja armoton rasvaaminen alkoi. Hetki menikin ilman ihmeempiä pieniä vekkejä luukunottamatta hyvin.. Keväällä 2007 Varren vasemman etujalan sisäsyrjältä huomattiin vuoren kokoinen patti ja ei kun klinikalle. 5.4.2007 käytiin Kouvolassa ja luuliikahan sieltä löydettiin. Normaalisti nuo liiat on helposti poistettavissa mutta Varren tapauksessa liika on niin pahassa paikassa (sisemmän puikkoluun puolivälissä/yläkolmannekselle ja painaa hankosidettä), että 22.5.2007 mennään Laukaaseen leikkaukseen. Leikkauksen vuoksi etsin sitten tästä lähempää Varrelle tallipaikan. Leikkauksen jälkeen menee "koppihoidossa" seisoessa 2 viikkoa ja siitä sitten pikku hiljaa taluttelua, joten on kiva että hevonen on tässä lähempänä. Tallin vaihdoksen aikaan Varre alkoi sitten yskimään. Kuivaa yskää, ei räkää, ei lämpöä.. Eläinlääkäri määräsi antibiootit ja kortisonit ja apua niistä olikin. Muutama köhähdys kuuluu jos esim. kenttä pölisee joten lienee jonkinlaista pölyallergiaa, siitepölyäkin on tänä vuonna kuulemma enemmän kuin normaalisti. Tarkemmin kun rupesin asiaa sitten miettimään, niin tämä köhähtely alkoi jo aikaisemmin keväällä. Tuolloin Varre yskähteli vain liikutuksen yhteydessä kerran pari, joten en siihen sen enempää huomiota kiinnittänyt. Tätäkin tutkitaan nyt samalla kertaa kun sinne Laukaaseen mennään. Sitten vaan jännätään saadaanko Varren jalka kuntoon ja miten se kuntoutuu ja mistä kummasta tuo köhä johtuu....

Kerron kuulumisia sitten Laukaan reissun jälkeen... Ja tässä niitä tulee! Jipii ja iso huokaus! Varren jalan operaatio ei ollutkaan niin iso kuin alkuun kuviteltiin. Eläinlääkäri poisti luuliian jotenkin "höyläämällä" eikä puikkoluuta tarvinnutkaan käydä katkomaan ja osaa ruuvaamaan takaisin. Jatkohoitona Varre sai antibioottikuurin sekä kipulääkkeen, sidokset vaihdetaan kolmen päivän välein ja ai että sitä nyt sitten jännittää mitä sieltä löytyy kun paketti puretaan parin päivän päästä. Varre joutuu seisomaan kaksi viikkoa (tosin onneksi tallillemme saadaan tehtyä seisontakarsina/tarha ulos), seuraavat kaksi viikkoa talutusta 30-40min per päivä, jonka jälkeen heinäkuun puoleen väliin tarhausta ja sitten pikku hiljaa takaisin työntekoon.. Toivotaaan että toipuminen edistyy ilman takapakkeja!! Keuhkoistakaan ei löytynyt yhtään mitään ja eläinlääkäri vahvisti meidän epäilyt että joku kevään pölyistä aiheuttaa köhimisen. Kirjottelen taas Varren kuulumisia kunhan toipuminen saadaan alkuun.

Ai niin... pitää vielä muistaa kehua, että kyllä mulla on sitten fiksu jätkä! Melkein 600km kopissa yhden päivän aikana, klinikka täynnä vieraita hevosia, hälinää ja ihmisiä.. Eikä mitään ongelmaa koko matkan aikana! Näköjään vaikuttaa yllättäen se, että kun luottaa hevoseen ja omiin taitoihin ja kun on vielä henkisenä tukena oma mies ja paras kaveri mukana... Iso kiitos heille!!

Nyt ollaan menossa jo kesäkuun puolessa välissä ja Varren toipuminen on ,kop kop, mennyt tosi hyvin. Varre sopeutui pieneen seisontatarhaansa tosi hyvin ja katseli sieltä mitä ympärillä tapahtuu. Haava oli todella siisti koko ajan, kiitos siitä Laukaan klinikalle (itse olen ollut keskussairaalassa leikkaussalissa harjottelemassa ja yhtään niin hyvin tikattua haavaa en siellä nähnyt..) ja tosi nopeasti siihen on karva alkanut kasvaa takaisin. Taluttelu meinasi jossain vaiheessa käydä melko vaikeaksi; Varre juoksi pukkilaukkaa sen minkä ehti.. Parin päivän päästä jätkä saadaan normaaliin tarhaan ja kuukausi olisi vielä odotettava että pääsee aloittelemaan työntekoa, mutta päivä kerrallaan. Ja ehtii Varre vielä varmaan nautiskelemaan laitumenkin ihanuudesta sitten loppu kesästä.. nam nam!!

Kärsimätön kun olen, laitoin tänään (20.6.2007) sähköpostia Laukaan klinikalle, ja kysyin josko Varren voisi laittaa nyt jo laitumelle kun haava on tosi siisti ja siihen on jo karvakin alkanut kasvaa. Ja lupahan tuli! Iltapäivällä sitten porukalla lähdettiin Varre laitumelle viemään, ajattelin jos kovin alkaa innosta pomppia niin on ihmisiä mukana.. Päästin riimun irti ja... Varre käveli muutaman askeleen ja alkoi syömään.. Heh! Varresta on nyt sairasloman aikana tullut melkoinen pallero, mutta kyllä se siitä sitten äkkiä hoikistuu kun saa alkaa taas tekemään säännöllisesti töitä. Oli se vaan ihana nähdä Varre laitumella sen pienen seisontatarhan jälkeen, alkaa elämä olla taas mallillaan ja luulen että Varre on samaa mieltä..

Into on kova taas päästä hevosen selkään ja sitä vaan lisää ratsastustunnit Lallon Jaanan luona ja 15-17.6.2007 vietetty lännenratsastuskurssi Vanhatalon Katjan luona (linkki kotisivuille löytyy linkkejä sivulta). Sieltä ammensin uutta tietoa ja lisää itsevarmuutta; iso kiitos Jaanalle joka minut sinne lykkäsi, Katjalle ja muille ranchin tytöille.

Kuulumisia taas.. Alettiin olemaan lähellä heinäkuun puolta väliä ja Varre edelleen ontuu leikattua jalkaa. Minä valmistauduin jo klinikalle lähtöön, mutta Varren leikannut eläinlääkäri antoi vielä kuukauden kuurin laidunta ja käynti lenkkejä, eli jos Varre ontuu vielä elokuun puolen välin jälkeen niin klinikalle mennään. Käynnissä Varre ei onnu mutta ravissa nyökkää joka kerran kun paino on leikatulla jalalla.. Nyt kaikki vaan varpaat ja sormet pystyyn että kävisi hyvin.. Nyt ollaan sitten käyntiä köpsötelty kentällä ja maastoilutkin on aloitettu maasta-, selästä- ja kärryiltä käsin; itse hoidan sen kärry puolen ja minua varmemmat sen ratsastelun, Varre kun reagoi aina kun minä reagoin. Kärryillä kun istun niin Varre ei saa säpsyn säpsyä...

Varre oli ontumatta jo parisen viikkoa tuossa heinäkuun lopulla/elokuun alussa. Ontuminen alkoi kuitenkin uudestaan ja jalka reagoi pieneenkin rasitukseen. Varren myyneen Kirsin kanssa tehtiin sopimus että Varre lähtee sinne takaisin viettämään oloneuvoksen elämää ja jos jalka joskus kuntoon tulee niin saan halutessani hevosen takaisin. Päätös oli tosi vaikea ja kyyneleet alkaa valumaan jo pelkästä ajatuksesta.. Nyt ollaan menossa lauantaissa, 11.8 ja Varre lähtee tasan viikon päästä. Koville ottaa tallilla käydä mutta toisaalta on aikaa tehdä surutyötä etukäteen.

Järjellä kun ajattelee, niin Varre ei tuossa kunnossa vastaa sitä mitä harrastukselta haluan ja aika kova hinta maksaa kuussa tallivuokrat ja muut kulut ja käydä vain laitumella hevosta rapsuttelemassa. Jos olisi kotona paikka missä hevosia pitää niin Varre saisi jäädä kotiin, mutta tilanne on nyt tämä ja sen mukaan elettävä. Uutta hevosta pikku hiljaa varovasti etsiskelen, josko siellä jossain olisi minulle uusi harrastekaveri.

Varrelle iso kiitos kaikesta mitä olet minulle opettanut. Ikävä tulee kaikesta huolimatta ; )! Iso hali...

19.4.2008 Varre laukkasi vihreämmille laitumille leikkimään renkaalla Peikon kanssa.